Nojoo taas...

Taas tänne kirjoitteluun tuli tauko, yllättäen ei ole ollut elämäntavoissa paljoa kehumista viime aikoina. Viime postauksessa hehkuttamaani kaverin kanssa kävelyä olen onnistunut ottamaan uusiksi useammankin kerran (käveltiin yhtenä iltana 12 km!)  mutta syömisen suhteen oon palannut ihan ennalleni. Karkkia söin eilenkin kokonaisen pussillisen ihan yksin ja viihteelläkin on tullut oltua, joten sokerisiidereitä ym. on mennyt kurkusta alas aika monta viimeisen kahden viikon aikana, samoin kuin baari-illan päätteksi grilliltä ostettuja ranskiksia...

Kaksi hyvää uutista mulla on kertoa: oon ottanut tavaksi syödä aamiaiseksi puuroa! Elovenan pikapuurot, nam. Oon syönyt puuron aamiaiseksi aina kun ehdin, ja se kyllä pitää nälän loitolla pitkään. Ongelmana päivällä on nälän sijaan usein se, että nälkäiset kaverit menevät koulun (maksulliseen) ruokalaan syömään ja pyytävät minua seuraksi. Menen usein sinne syömään, ruoka on tosi hyvää ja terveellistäkin, mutta sitä tulee usein syötyä maksullisuuden takia liikaa (en viitsisi maksaa lämpimän aterian hintaa, jos söisinkin vain salaattia ja leipäpalan) ja niin aikaisin päivällä, ettei mulla ole vielä oikeastaan nälkä. Ja toisaalta jos en syö siellä, tulen kotiin ja paremman "kunnon" ruuan puutteessa syön välipalaksi voileivän, toisen, kolmannen, neljännen... Vaikka nälkä olisi lähtenyt jo ensimmäisellä. Niin, ja se toinen hyvä uutinen: oon ruvennut pitämään koululaukussa mukana vesipulloa, ja yrittänyt sillä tavoin välttää nestehukkaa.

Jotenkin eksyin äsken pitkästä aikaa tänne ja tänne ja onneksi eksyinkin, kummasti vaan motivaatio nousee, kun selailee terveitä elämäntapoja ihannoivia blogeja. Rupesin muistelemaan, miten innoissani lupasin itselleni alkaa liikkumaan säännöllisesti ja tekemään terveellisiä valintoja ruuan suhteen. Innostus on aina kestänyt vain vähän aikaa, mutta onneksi se on (vielä toistaiseksi) aina palannut.

Palaan taas siihen, mistä aiemminkin jo täällä sanoin, kun kerroin että mulla on nyt jonkinlainen vertailukohta siihen, millainen olo mulla voisi olla. Nytkin alkusyksystä olin jonkin aikaa syömättä epäterveellisiä herkkuja, ja sitten kun yksissä illanistujaisissa mätin pitkästä aikaa kunnolla karkkia ja sipsiä, ei maha seuraavana päivänä tykännyt. Oikeesti, en ollut ikinä ennen todella tajunnut tätä yhteyttä tuollaisen turhan roskan syömisen ja mahan ja suoliston toiminnan kanssa, vaikka ihan ilmeistähän se on :D Tai jos on illalla syönyt paljon (turvottavia) ruokia, ei seuraavana aamuna voikaan laittaa niitä kivoimman näköisiä farkkuja, koska ne puristavat mahan kohdalta niin paljon.

Nyt kun opiskelu vie ison osan vuorokaudesta, ei mulla ole varaa nukkua joka iltapäivä päikkäreitä, kun oon niin väsynyt tai päätä särkee (useimmiten nestehukan takia). Mulla ei myöskään ole aikaa liikkua niin paljon kuin kesällä (olisi ollut...), joten ruokavalioon pitää oikeasti kiinnittää huomiota. Tiedän, että pimenevä ja kylmenevä vuodenaika + kasaantuvat koulujutut + kiire aiheuttaa mulle väsymystä ja stressiä, mikä taas aiheuttaa kamalan makeanhimon. Viime abi-talvi/kevät oikeasti lihotti mua, tajusin vasta pari viikkoa sitten, kun laitoin sellaiset housut jalkaan, joita olin käyttänyt viimeksi keväällä. Silloin ne puristivat ihan liikaa, ja en sen päivän jälkeen niitä juuri siksi käyttänytkään. Kokeilin niitä taas pitkästä aikaa, ja ne olivatkin ihan sopivat. Mutta siis, pointtini oli, että nyt todella tarvitsen kaikki ennaltaehkäisevät keinot suklaan ahmimisen estoon, sitä hirveää väsymys-ahdistus-makeanhimo-tilaa en halua montaa kertaa tänä syksynä kokea.

Huh, tulipas tekstiä! Anyway, yritän tosissani päästä taas takaisin oikeille raiteille ja muistaa tulla kirjaamaan muistiin ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja tännekin :)